Heräsin viime yönä useasti painajaisesta. Tai pikemminkin sain välillä nukuttua painajaisilta. Niin ja janolta.
Muistan noin viisi unta ikävuosilta 1-20 koska en niitä 6 enempää nähnyt. Lääkkeiden, toimenpiteiden ja leikkauksen lähestyessä unien markkina-arvo on noussut. Keskiverto yöstä näen unia noin puolet (< 4 unta), yksi kolmasosa on todellista lepoa ja loput valvon. Tilanne ei olisi ongelmallinen ellen muistaisi unien yksityiskohtia tai eläisi niiden kiputiloja. Tai jos unet eivät olisi muuttuneet henkilökohtaisimmiksi. Ennen näin unta tilanteista ja hahmoista, olin tarkkailija. Nyt olen toiminnan keskellä tuttujen ihmisten kanssa tutussa miljöössä realististen asioiden äärellä.
Mitä siis viimeyönä tapahtui kun muut nukkuivat? Meinasin polttaa kotimme koska valmistin uuniomenia, huusin sairaalansängyllä kun sairaanhoitaja laittoi minulle epiduraalipuudutuksen viikoksi, pesin kissanpentuja vanhempieni saunassa ja riitelin poikaystäväni kanssa.
Epiduraali ei kuulemma edes tunnu, mutta ajatus siitä ahdistaa. Ei pelota, vaan ahdistaa. Miksi? Piikkikammon saa tosi näppärästi aikuisiällä kun ranteiden ja kämmenselän verisuonet on puhkottu pariin otteeseen.
Tarvitaan 11 vuotta anemiaa, maun mukaan 1-10 valkotakkista jotka "tekevät tätä päivittäin työkseen, ei ole edes vaikea osua tuollaiseen suoneen" ja useita huomautuksia niistä 11 vuodesta mitkä ovat surkastaneet suonet olemattomiin. Ei ole ammattitaidon voittanutta.
Asia meni vähän raiteiltaan, mutta kuten mainitsin, tunnen unissani kivun. Tunnen miten piikki painautuu selkääni tai miten keltainen mato kaivaa tunneliaan syvemmälle ihooni.
Uni- tai nukahtamislääkkeitä? Ei toimi. Ei myöskään auta jos vaihtaa kipulääkkeitä toisiin tai käy illalla lenkillä.
En uskonut kesällä ajattelevani näin, mutta nyt toivon että leikkaus olisi jo pian! Olen vahvasti sitä mieltä, että kaikista näistä ikäänkuin negatiivisista haittavaikutuksista huolimatta tämä sairaus on parasta mitä minulle on tähän mennessä tapahtunut. . Heti poikaystäväni jälkeen. Ja koirankin vuosissa leikkaus vie kokonaan korkeintaan vain muutaman vuoden elämästäni toisin kuin kaikki ihanat asiat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti