On se jännä millaiseen uuteen maailmaan voi päästä ilman kaninkoloa tai talvea.
En ole liiemmin koskaan harrastanut mitään yksilösuoritteista aktiviteettia, mutta jos olisin niin olisin juossut. Ja jos olisin juossut olisin juossut kilpaa. Ja kilpaillut olisin varmasti luonteeni vastaisesti pitkällä matkalla. Jos olisin tehnyt kaiken tämän voisin nyt kuvailla ihoni alla luikertelevaa tunnetta samanlaiseksi, kuin jokaisella maratoonarilla on ennen suurta koitosta. Mutta koska en näin voi tehdä, teen niin kuitenkin. Tuskin tuntemuksilla on edes yhteistä kosketuspintaa, mutta tuskin on montaa maratoonariakaan joka voisi minulle vastaan väittää.
Oli miten oli, kovaa mennään ja vauhti sen kun kiihtyy.
Kerroin joskus haikeana koulukavereiden vaihtuneen kissaherraan. Viikko niin kissa vaihtoo kavereihin, koti kouluun ja sairauspäiväraha opintotukeen. -Ehkä jännittävintä, joskus jopa pelottavinta mitä elämä on tahas asti eteeni tuonut.
Jos minusta otettaisiin nyt passikuva, jossa pitää olla "kasvot peruslukemilla" näyttäisin jänikseltä auton etuvaloissa. Tie on tullut ylitettyä ennenkin, tosin tähän asti se on ollut hiljainen ja tyhjä. Turvallinen. Sitten tulee suurella huumalla valoa ja vimmaa, meteliä ja liikettä. Ja sitten pallo on minulla. Liikkua kun pitäisi, reakoida ja olla vastavuoroinen. Käyttää aikanaan opittuja tietotaitoja nopeasti käytännössä.
Onneksi on uteliaita citykaneja ja minä yksi niistä.
Löysin sisäinen pitkäkorvan tuskasteltuani tylsyyttä ihan liian pitkään turvallisten seinien suojassa. Kokeilin laajentaa elinympäristöäni ja yllätyksekseni tavat tervehtiä, hymyillä ja keskutella sisälsivät hyvin paljon samanlaisia piirteitä kuin ennen vanhaan puoli vuotta sitten.
Pakko mainita, että meikkaaminen, erityisesti ripsivärin käyttö toi oman haasteensa entisen elämän metsästykseen. Mainittakoon myös, että se kannatti.
Kiitos Teille kaikille, jotka olette tietentahtoen, tarkoituksella sekä vahingossa minua ja omaisiani tällä matkalla tukeneet! Niinkuin jokainen suuren palkinnon ja saavutuksen tehnyt, myös minä, kiitän erityisesti niitä valloittavia persoonia joita ilman en nyt olisi tässä. Kiitos erityisesti sinulle, joka ostit minulle pehmolelun sairaalaan. Sinulle, joka kyselit puolisoltani vointia ja minun kuulumisia. Kiitos sinä ihana joka uskalsit soittaa minulle. Suuri ja lempeä kiitos sinulle joka et täytä koskaan enempää kuin 27.
Kiitos kaikille Teille jotka kuuntelitte ja piristitte!
Terveisin,
Neiti joka osaa sittenkin ajaa edelleen autoa
P.S. Oletteko koskaan ajatelleet miten mahtava teema juhliin hullun hatuntekijän hullunkuriset teekutsut on?
