Tyhjän päällä ollaan molemmat.
Mitäs sitä sitten pakkais mukaan tiistaita silmällä pitäen? Paljon muistoja ja hammasharjan. Kuluneiden päivien vuoksi taidan kaivaa vielä toisenkin matkalaukun.
Mitäs sitä sitten pakkais mukaan tiistaita silmällä pitäen? Paljon muistoja ja hammasharjan. Kuluneiden päivien vuoksi taidan kaivaa vielä toisenkin matkalaukun.
Mutta mitäs sitä nyt sitten ajattelisi, kun viimeinen kouluhommakin tuli tehtyä (ennen uusintaa), kakkuja leivottua tulevan puolenvuoden edestä ja pahimmat pelot leikkauksesta tasoittuneet?
Mitä jos sairaalassa tulee se tilanne vastaan kun tajuaa jotain unohtuneen? Kumpa tietäisi mitä kaikkea tulee ikävä seuraavien parin viikon aikana.
Onneksi on unikirja ja Candycrush.
Harvemmin sitä tajuaa ajatella, että sairaala on oikeastaan toinen koti. Paikka missä asuu jonkun aikaa. Miksi siis toiminta olisi erityisen rajoittunutta? Ihanaa, että asiaa minulle valaistiin!
Jos sitä sitten tilaisi pitsaa, jalkahoidon ja kampaajan Gastron polille.
Enkä ihan mitä tahansa kampaajaa aio toiveillani vaivata, vaan parasta mahdollista. Salon parturi- kampaamo Tangle on sellaisen naisen huomassa, joka tarjoitui käymään koti/sairaalakäynnillä tarvittaessa. Kiitos Sari ja vilipitön ystävällisyys!
Ja kyllä, viimehetken tärkeisiin tehtäviin kuului käydä kampaajalle laittamassa hiukset jonkinmoiseen kuosiin. Turhamaisuuden vaaliminen pitää mut tällähetkellä hyvin iloisena.
Kiitos teille kaikille tytöille ja pojille, joiden ansiosta olen voinut elää viimehetkiin normaalia, onnellista elämää.
Kiitos teille kaikille tytöille ja pojille, joiden ansiosta olen voinut elää viimehetkiin normaalia, onnellista elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti